Moraali

Mikä on oikein ja mikä ei ? Tämä kysymys pyörii aina jokaisen mielessä. Moraalin määrittelee uskonto tai yhteiskunta. Eri puolilla maapalloa on eri käsitykset siitä mikä on oikein ja mikä ei. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin myös oma moraali, joka voi poiketa vähän yhteiskunnan yleisestä moraalista, mutta yleensä se on lähestulkoon sama, koska jos tekee jotain sellaista joka on yhteiskunnallisesti kiellettyä siitä saa rangasituksen.

Moraaliin liittyy myös utilitarismi, joka pyrkii siihen, että tehdään se mistä koituu eniten hyötyä ja iloa. Onko tämä oikein ? Tottakai on hyvä, jos asiasta koituu paljon iloa, mutta eikö olisi tärkeämpää, että tärkeimmät asiat hoituvat ensiksi, vaikka niistä ei koituisi niin paljoa iloa. Esimerkiksi, jos sairaalassa on kaksi potilasta toisella on syöpä ja tarvitsiisi leikkuksen, mutta hän on aivn tavallienn ihminen, mutta toinen olisi joku kuuluisuus, joka tarvitsee vain jonkin äänihuulten korjauksen, jotta voisi laulaa. Eikö olisi törkeämpää, että syöpää sairastava henkilö selviytyy, kuin se että laulaja pystyyy jatkamaan laulamista. Hän ei kuole vaikka hänen äänihuuliaan ei korjattaisi, mutta syöpäpotilas todennäköisesti kuolisi. Joskus utilitarismi on ihan hyvä, mutta joskus se ei ole kovinkaan fiksua.

Toinen kysymys missä moraali on vahvatsi läsnä on nykyään yhä lisääntyvä viihdeväkivalta. Onko moraalisesti oikein hakata toisia vain viihdyttääkseen. Loppujen lopuksi onko se edes niin hauskaa katsoa, kun joku kärsii ? Tässä mielestäni nyky yhteiskunta on menossa väärään suuntaan, sillä se ei ole hauskaa, ja siinä pitäisi jo moraali pistää vastaan.

Vaikka moraali on olemassa niin silti maailmassa tapahtuu joka päivä törkeitä väkivaltaisia tekoja, joskus nämä pienet yksittäiset teot laajenevat historiallisiksi tapahtumiksi esimerkiksi holocausti, mutta yhtä tärkeä kuin sekin on ne pienet yksittäiset murhat ja väkivaltaisuudet, joita tapahtuu ympäri maailmaa joka päivä.

Gettier-ongelma

Gettier-ongelma perustuu siihen, että henkilöllä voi olla hyvin perusteltu oma näkemys jostain asiasta, mutta uskomus ei kuitenkaan ole tietoa. Esimerkiksi jos Kaisa näkee pellolla villakoiran, mutta luulee sit lampaaksi. Silloin Kaisa luulee, että pellolla on lammas, vaikka se onkin villakoira, kuitenkin kiven takana on lammas, joten Kaisan uskomus on tosi.

Voiko tätä kutsua tiedoksi ? Se, että Kaisa luulee villakoiraa lampaaksi, vaikka siellä on oikea lammas Kaisa ei näe sitä, joten Kaisan tieto ei ole tietoa. Se on virheellinen uskomus. Vaikka pelolla oikeastikin on lammas niin, koska Kaisa ei puhu siitä niin Kaisalla ei ole tietoa.

Toisaalta voi tuntua oudolta sanoa, että Kaisa ei tiedä, koska hän sanoo, että pellolla on lammsa, ja siellä onkin hän vain itse tarkoittaa eri lammasta.

Filosofia, tiedettä ?

Mitä on filosofia ? Filosofia tarkoittaa suoraan kännettynä tiedon rakastamista. Filosofia on tieteen ensimmäinen muoto ja siinä on tärkeää perustella oma kantansa. Filosofiassa ei niinkän ole kyse oikeista vastauksista vaan hyvistä argumentaatioista. Juuri tämän takia filosofia on vaikeata käsittää tieteeksi, sillä tiedehän perustuu fakoihin, jotka on perusteltu ja aina on oikea ja väärä vastaus. Filosofia kuitenkin alkujen alussa liittyi myös muuhun tieteeseen, esimerkiksi taivaankappaleiden liikkeet on perusteltu filosooffisetsi. Nykyään ne eivät enää kuitenkaan kuulu filosofiaan.

Filosofiaa ei ehkä pitäisi luokitella mitenkään, koska se on niin iso aisa ja erilainen kuin mikään muu, ja melkei kaikki muu tieto ja tieteet perustuvat filosofiaan. Mielestäni siis filosofian on vähän kuin pääkäsite ja kaikki muu tulee sen alle.

Metafysiikka

Mistä tiedämme mitä on olemassa oikeasti eikä se ole vain aivojemme luoma mielikuva tai idea. Tätä metafysiikka tutkii ja pohtii. Metafysiikka tulee kreikan kielisestä lauseesta metá tà physiká eli fysiikan jälkeen, tämä on filosofian ensimmäinen muoto. Metafysiikan osa-alueet ovat ontologia, kosmologia ja teologia. Ontologia on nykyään yleisin metafysiikan osa-alue, ja se käsittelee oppia olevasta. Kosmologia käsittelee maailmankakkeutta, miten se syntyi ja millainen se on ? Teologia tarkoittaa jumaluusoppia, ja tutkii eriuskontojen historioita, käytäntöjä ja peruskäsityksiä.

Mistä siis tiedämme mitä on olemassa ja mitä ei ? Tämä on vaikea kysymys, koska olemassa olon määritelmää on vaikea. Onko vain ne asiat olemassa, joita voi fyysisesti koskea ja nähdä ? Mutta toisaalta kaikki ne asiat, jotka ovat yleisessä tiedossa esimerkiksi peikot, kaikki tietävät mitä ne ovat ja miltä n näyttävät, mutta ei niitä oikeasti ole olemassa. Kuitenkin niistä puhutaan, kuin ne olisivat olemassa, ja jos jotain pyydettäisiin kuvailemaan peikkoa hän varmasti osaisi. Riittääkö siis se, että ihmisten mielessä on hyvin tiedossa mikä peikko on, että se on olemassa, vai tarvitaanko siihen fyysinen olento, jonka voi nähdä ja sitä vio koskea ?

Toinen kysymys on se, että jos jollain on todella vanha laiva, jonka  nimi on Hermanni, ja päättää korjata sen. Hän aloittaa vaihtamalla osan laudoista, muttaa lopulta päätyy vaihtamaan kaikki laudat ja kaikki muutkin osat laivasta uusiin. Samaan aikaa joku muu löytää nämä vanhat laudat ja rakentaa niistä itselleen uuden laivan. Kumpi näistä kahdesta laivasta on Hermanni ? Se laiva, jonka omistaja kkorjasi , mutta vaihtoi kaikki laudat, vai se laiva, joka on tehty Hermannin vanhoista laudoista ? Kysymys aiheuttaa ristiriitaisia tunteita, enkä itsekkään osaa sanoa kumpi on oikein tai kumpi väärin. Kallistun kutenkin enemmän sen puoleen, että uusi laiva on Hermanni, koska laivan omistaja rakensi sitä ja vaikka laiva on materiaalinen esine, sillä on myös tunnearvoa, ja se on juuri se tunnearvo, joka antaa laivalle nimen ja sen, että se tuntuu omalta laivaltaan, vaikka materiaali olisi aivan eri.

Determinismi ja Mind-body ongelma

Kaikki ihmisessä on jotenkin aineellista, jopa ajatukset ovat sähköisiä impulsseja aivoissa, jotka johtuvat välittäjä aineista. Tällöin ongelmaa, ettei henkinen ja aineellinen voisi olla vuorovaikutuksessa, ole olemassa. Kaikki ihmisessä on jollain tavalla aineellista. Näin ollen jos ajattelet, että haluat liikuttaa kättäsi sähköiset viestit kulkevat aivoissasi ja liikutat kättäsi.

Tottakai voi ajatelle, että ajatukset ja mieli on henkistä eikä mitenkään materiaalista. Miten siis näin erilaiset asiat voivat olla vuorovaikutuksessa. Tämä on vaikea kysymys, johon ei ole vastausta.

Onko Jumala olemassa ?

Tämä on kysymys, joka tulee esiin melkein päivittäin. Onko Jumala olemassa ja mitä järkeä eri uskonnoissa on ? Minusta uskonnot antaa elämälle järkevän selityksen. Miksi elämme ja mikä on elämän tarkoitus. Ainakin itse saan vastauksit näihin kysymyksiin uskonnon kautta. Jos Jumala on olemassa niin miten sen voi todistaa ? Jumalaa ei välttämättä voi todistaa, koska Jumala ei ole mikään materialistinen asia. Jumala vain on, eikä sitä tarvitse mielestäni mitenkään todistaa.
Jos Jumalan olemassaoloa kuitenkin epäilee voi aina miettiä, että mikä sitten ohjaa maailmaa ? Jumala ei ehkä ole läsnä joka hetkessä eikä se valinta, että otatko punaisen vai vihreän kynän, ole Jumalan aiheuttama, vaan isommat asiat, kuten kuolema ja syntymä. Uskon, että Jumala päättää milloin jonkun on aika kuolla, ja kun joku syntyy Jumala on antanut elämän hänelle. Myös suuret luonnonkatastrofit voivat olla Jumalan aiheuttamia, mutta ne voivat olla joko rangaistuksia jostain tai seurausta siitä mitä ihminen on tehnyt luonnolle. Jumala ei siis välttämättä liity joka päiväiseen elämään ja valintoihin, mutta suuremmassa mittakaavassa Jumala vaikuttaa jokaiseen ihmiseen.

Kysymyksiä...

Millaiset asiat kehittävät kykyä ajatella itse? Millaiset asiat
estävät sitä? Esiintyykö lukiossa asioita, jotka pikemminkin estävät
kuin kehittävät kykyä ajatella itse? Mitä voit itse tehdä, jotta
kykysi ajatella itse kehittyisi eikä taantuisi?
Miksi olisi tärkeää asettaa arvoja, tavoitteita ja päämääriä?
Millaiset asiat kehittävät kykyä soveltaa tietoa ja ratkaista
ongelmia? Millaisia mahdollisuuksia tiedon soveltamiseen lukion
oppitunnit antavat? Mitä voisit tehdä, jotta oppimisit soveltamaan
oppimaasi tietoa?
Millaiset asiat kehittävät kykyä hahmottaa kokonaisuuksia? Oletko sinä
hyvä hahmottamaan kokonaisuuksia? Mitä voisit tehdä kehittyäksesi
tässä taidossa?
Miksi kyky kommunikoida ja tehdä yhteistyötä olisi tärkeää? Kuinka
hyvin nämä taidot ovat sinulla hallussa? Millaiset asiat kehittävät
kykyä kommunikoida ja tehdä yhteistyötä?
Millaiset asiat kehittävät muista ihmisistä välittämistä ja luonnosta
välittämistä?

Asiat, jotka kehittävät ajattelua ovat kaikki ne missä oikeasti vaaditaan ajattelemista. Monet koulutyöt varsinkin yläasteella menivät helposti opiskelemalla asiat ulkoa, mutta nyt lukiossa, kun nämä asiat oikeasti kiinnostavat, olen ainakin itse alkanut ajattelemaan. Rakentavat keskustelut kavereiden ja vanhempien kanssa pakottavat ajattelemaan ja perustelemaan omaa kantaansa. Ajattelemista taas estää kaikki valmiiksi annetetut vastaukset ja mielipiteet, jotka vain syötetään ihmiselle. Lukiossa ei sinänsä ole mitään  mikä estää, koska yleensä opettajat kannustavat ajattelemaan. Itse parannan ajatteluani keskustelemalla vanhempieni kanssa ja kavereideni kanssa vaikeista kysymyksistä, jotka vaativat vähän syvempää pohdintaa.
Jos on arvoja ja päämääriä niin on jotain jonne pyrkii, muuten kaikki jää useasti puolitiehen. Ainakin itselläni olen huomannut, että jos asetan tavoitteen minun on pakko toteuttaa se muuten petyn itseeni.
Soveltamista kehittää erilaiset tehtävät joissa tietoa pitää soveltaa, esimerkiksi essee vastaukset. Niihin ei voi suoraan kirjoittaa mitään kirjasta vaan tieto on ymmärrettävä ja se täytyy prosessoida päässä, jotta ymmärtää asiakokonaisuudet eikä vain yksittäisiä asioita. Lukion oppitunnit aineesta riippuen antavat aika hyvät lähtkohdat soveltaa tietoa. Joillakin tunneilla tehtävät vaativat paljon soveltamista esimerkiksi historiassa, filosofiassa ja joskus matikassa, kun taas toisaalta joissain aineissa tehtävien vastaukset ovat melkeen suoraan kirjasta. Soveltamista oppii ehkä parhaiten, jos pystyy hahmottamaan isoja asiayhetyksiä ja tiivistämään niitä sitten tai selittämään niitä muille. Tätä voi harjoitella kirjoittamalla esseitä, mutta myös ihan vain ajattelemalla ja pohtimalla asioita laajemmin.
Kokonaisuuksien hahmottamisen oppii jos lukiessaan teksetjä ei takerru pieniin yksityiskohtiin, vaan ajattelee niitä kokonaisuuksina. Mielestäni hahmotan kokonaisuudet aika hyvin, kosk aperuskoulussani opettajat painottivat essee vastauksia kokeissa, joten oli pakko oppia hahmottamaan kokonaisen kirjan tekstejä yhdeksi kokonaisuudeksi. Kehittyisin varmasti vielä enemmän, jos en takertuisi yksityiskohtiin, joskus mutta ne ovat mielestäni joskus niin kiinnostavia.
Kyky kommunikoida ja tehdä yhteistyötä on tärkeää varsinkin tulevaisuudessa, jos joutuu tekemään erilasia tehtäviä ryhmässä työpaikalla. Se myös helpottaa usein töiden tekemistä, jos pystyy kommunikoida ja vaikk apyytää apua jos siltä tuntuu. Osaan kommunikoida ihan tarpeeksi hyvin lähestulkoon kaikkien kanssa, koska en anna henkilökohtaisuuksien häiritä koulutöitä tai muita pakollisia ryhmä töitä ja niiden tekoa. Erilaiset ryhmätyöt kehittävät näitä taitoja. Muista ihmisistä ja luonnosta välittämistä kehittää kaikenlaiset projektit joissa pitää tehdä yhteistyötä näiden kanssa silloin samalla oppii arvostamaan erilaisia ihmisiä ja luontoa.