Moraali

Mikä on oikein ja mikä ei ? Tämä kysymys pyörii aina jokaisen mielessä. Moraalin määrittelee uskonto tai yhteiskunta. Eri puolilla maapalloa on eri käsitykset siitä mikä on oikein ja mikä ei. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin myös oma moraali, joka voi poiketa vähän yhteiskunnan yleisestä moraalista, mutta yleensä se on lähestulkoon sama, koska jos tekee jotain sellaista joka on yhteiskunnallisesti kiellettyä siitä saa rangasituksen.

Moraaliin liittyy myös utilitarismi, joka pyrkii siihen, että tehdään se mistä koituu eniten hyötyä ja iloa. Onko tämä oikein ? Tottakai on hyvä, jos asiasta koituu paljon iloa, mutta eikö olisi tärkeämpää, että tärkeimmät asiat hoituvat ensiksi, vaikka niistä ei koituisi niin paljoa iloa. Esimerkiksi, jos sairaalassa on kaksi potilasta toisella on syöpä ja tarvitsiisi leikkuksen, mutta hän on aivn tavallienn ihminen, mutta toinen olisi joku kuuluisuus, joka tarvitsee vain jonkin äänihuulten korjauksen, jotta voisi laulaa. Eikö olisi törkeämpää, että syöpää sairastava henkilö selviytyy, kuin se että laulaja pystyyy jatkamaan laulamista. Hän ei kuole vaikka hänen äänihuuliaan ei korjattaisi, mutta syöpäpotilas todennäköisesti kuolisi. Joskus utilitarismi on ihan hyvä, mutta joskus se ei ole kovinkaan fiksua.

Toinen kysymys missä moraali on vahvatsi läsnä on nykyään yhä lisääntyvä viihdeväkivalta. Onko moraalisesti oikein hakata toisia vain viihdyttääkseen. Loppujen lopuksi onko se edes niin hauskaa katsoa, kun joku kärsii ? Tässä mielestäni nyky yhteiskunta on menossa väärään suuntaan, sillä se ei ole hauskaa, ja siinä pitäisi jo moraali pistää vastaan.

Vaikka moraali on olemassa niin silti maailmassa tapahtuu joka päivä törkeitä väkivaltaisia tekoja, joskus nämä pienet yksittäiset teot laajenevat historiallisiksi tapahtumiksi esimerkiksi holocausti, mutta yhtä tärkeä kuin sekin on ne pienet yksittäiset murhat ja väkivaltaisuudet, joita tapahtuu ympäri maailmaa joka päivä.

Gettier-ongelma

Gettier-ongelma perustuu siihen, että henkilöllä voi olla hyvin perusteltu oma näkemys jostain asiasta, mutta uskomus ei kuitenkaan ole tietoa. Esimerkiksi jos Kaisa näkee pellolla villakoiran, mutta luulee sit lampaaksi. Silloin Kaisa luulee, että pellolla on lammas, vaikka se onkin villakoira, kuitenkin kiven takana on lammas, joten Kaisan uskomus on tosi.

Voiko tätä kutsua tiedoksi ? Se, että Kaisa luulee villakoiraa lampaaksi, vaikka siellä on oikea lammas Kaisa ei näe sitä, joten Kaisan tieto ei ole tietoa. Se on virheellinen uskomus. Vaikka pelolla oikeastikin on lammas niin, koska Kaisa ei puhu siitä niin Kaisalla ei ole tietoa.

Toisaalta voi tuntua oudolta sanoa, että Kaisa ei tiedä, koska hän sanoo, että pellolla on lammsa, ja siellä onkin hän vain itse tarkoittaa eri lammasta.

Filosofia, tiedettä ?

Mitä on filosofia ? Filosofia tarkoittaa suoraan kännettynä tiedon rakastamista. Filosofia on tieteen ensimmäinen muoto ja siinä on tärkeää perustella oma kantansa. Filosofiassa ei niinkän ole kyse oikeista vastauksista vaan hyvistä argumentaatioista. Juuri tämän takia filosofia on vaikeata käsittää tieteeksi, sillä tiedehän perustuu fakoihin, jotka on perusteltu ja aina on oikea ja väärä vastaus. Filosofia kuitenkin alkujen alussa liittyi myös muuhun tieteeseen, esimerkiksi taivaankappaleiden liikkeet on perusteltu filosooffisetsi. Nykyään ne eivät enää kuitenkaan kuulu filosofiaan.

Filosofiaa ei ehkä pitäisi luokitella mitenkään, koska se on niin iso aisa ja erilainen kuin mikään muu, ja melkei kaikki muu tieto ja tieteet perustuvat filosofiaan. Mielestäni siis filosofian on vähän kuin pääkäsite ja kaikki muu tulee sen alle.

Metafysiikka

Mistä tiedämme mitä on olemassa oikeasti eikä se ole vain aivojemme luoma mielikuva tai idea. Tätä metafysiikka tutkii ja pohtii. Metafysiikka tulee kreikan kielisestä lauseesta metá tà physiká eli fysiikan jälkeen, tämä on filosofian ensimmäinen muoto. Metafysiikan osa-alueet ovat ontologia, kosmologia ja teologia. Ontologia on nykyään yleisin metafysiikan osa-alue, ja se käsittelee oppia olevasta. Kosmologia käsittelee maailmankakkeutta, miten se syntyi ja millainen se on ? Teologia tarkoittaa jumaluusoppia, ja tutkii eriuskontojen historioita, käytäntöjä ja peruskäsityksiä.

Mistä siis tiedämme mitä on olemassa ja mitä ei ? Tämä on vaikea kysymys, koska olemassa olon määritelmää on vaikea. Onko vain ne asiat olemassa, joita voi fyysisesti koskea ja nähdä ? Mutta toisaalta kaikki ne asiat, jotka ovat yleisessä tiedossa esimerkiksi peikot, kaikki tietävät mitä ne ovat ja miltä n näyttävät, mutta ei niitä oikeasti ole olemassa. Kuitenkin niistä puhutaan, kuin ne olisivat olemassa, ja jos jotain pyydettäisiin kuvailemaan peikkoa hän varmasti osaisi. Riittääkö siis se, että ihmisten mielessä on hyvin tiedossa mikä peikko on, että se on olemassa, vai tarvitaanko siihen fyysinen olento, jonka voi nähdä ja sitä vio koskea ?

Toinen kysymys on se, että jos jollain on todella vanha laiva, jonka  nimi on Hermanni, ja päättää korjata sen. Hän aloittaa vaihtamalla osan laudoista, muttaa lopulta päätyy vaihtamaan kaikki laudat ja kaikki muutkin osat laivasta uusiin. Samaan aikaa joku muu löytää nämä vanhat laudat ja rakentaa niistä itselleen uuden laivan. Kumpi näistä kahdesta laivasta on Hermanni ? Se laiva, jonka omistaja kkorjasi , mutta vaihtoi kaikki laudat, vai se laiva, joka on tehty Hermannin vanhoista laudoista ? Kysymys aiheuttaa ristiriitaisia tunteita, enkä itsekkään osaa sanoa kumpi on oikein tai kumpi väärin. Kallistun kutenkin enemmän sen puoleen, että uusi laiva on Hermanni, koska laivan omistaja rakensi sitä ja vaikka laiva on materiaalinen esine, sillä on myös tunnearvoa, ja se on juuri se tunnearvo, joka antaa laivalle nimen ja sen, että se tuntuu omalta laivaltaan, vaikka materiaali olisi aivan eri.